Minne katosi miljardi euroa?
Blogi 31 | Ismo Partanen
Vajaan kuukauden päästä aloittavat hyvinvointialueet löytävät työlistaltaan kuntasektorilla korona-aikana tekemättä jääneet toimenpiteet. Kunnat saivat valtiolta noin kolme miljardia euroa koronakriisin hoitoon. Myöhemmin kävi ilmi, että ne saivat rahoitusta noin miljardi euroa enemmän kuin mitä ne kriisin hoitamiseen käyttivät. Tämä ylimääräinen valtionosuus mahdollisti useille kunnille talouden tasapainottamisen vuosina 2020 ja 2021.
Myös kuntien omistamat sairaanhoitopiirit saivat valtiolta erillisrahoitusta koronakriisin hoitamiseen. Niille myönnettiin asukasmäärän perusteella yhteensä 200 miljoonaa euroa suoraa lisärahoitusta. Tämän rahoituksen ansiosta useat sairaanhoitopiirit tekivät ylijäämäisiä tilinpäätöksiä.
Kuntien ja sairaanhoitopiirien keskittyessä koronakriisin hoitamiseen pääosin omana työnä monet niiden perustehtävistä jäivät tekemättä. Sen seurauksena hoitoonpääsy heikkeni entisestään sekä hoitojonot ja hoitovelka kasvoivat. Hoitojonossa oleva ja hoitamaton potilas ei aiheuta kunnille ja sairaanhoitopiireille suoria kustannuksia – niille syntyy siten ”säästöä”. Kun kuntien ja kuntayhtymien ei ole tarvinnut välittää terveydenhuoltolain hoitotakuuvelvoitteista, ei hoitojonoista ole kannettu huolta.
Vaihtoehtoisesti kunnat ja kuntayhtymät olisivat voineet purkaa hoitojonoja ja hoitovelkaa koronapandemian ollessa ”tauolla” kesällä 2020 ja puolet vuodesta 2021 sekä pääosan vuotta 2022. Työkaluja tähän olisi ollut – esimerkiksi selkeämpi työnjako yksityisen sektorin toimijoiden kanssa sekä ostopalveluiden ja palveluseteleiden käytön lisääminen.
Hoitojonojen ja hoitovelan annettiin kuitenkin jatkaa kasvuaan. Esimerkiksi elokuussa 2022 erikoissairaanhoidon laittomissa hoitojonoissa (yli 180 vrk jatkohoitoa odottaneita) oli yli 20 000 potilasta. Hammaslääkärikäyntejä on korona-aikana (2020−2022) jäänyt käymättä lähes 2 miljoonaa ja toteamatta on jäänyt noin 1 500 syöpää.
Kuntasektorin valtiolta saama ylimääräinen miljardi euroa tai ainakin merkittävä osa siitä olisi voitu käyttää hoitojonojen ja hoitovelan pienentämiseen. Jos näin olisi toimittu, pääsisivät hyvinvointialueet käynnistämään toimintansa huomattavasti paremmasta tilanteesta. Voidaan perustellusti kysyä, minne katosi veronmaksajien miljardi euroa.
Kirjoittaja Ismo Partanen on LPY:n toiminnanjohtaja
Kommentit
Ei kommentteja