Miljardipanos sokkona?
Suomen sote-menot ovat vuodessa lähes 22 miljardia euroa ja ne kasvavat kovaa vauhtia. Sote-palvelurakenteen uudistaminen parlamentaarisen työryhmän ehdottamalla tavalla maksaisi arviolta miljardi euroa. Näitä ns. perustamiskuluja syntyy esimerkiksi palkkojen harmonisoinnista sekä vanhojen organisaatioiden lopettamisesta ja uusien perustamisesta. Tällä miljardin investoinnilla pitäisi saavuttaa kestäviä tuottavuushyötyjä, mutta siitä ei ole minkäänlaisia takeita.
Useissa sote-uudistuksesta annetuissa lausunnoissa arvosteltiin lainsäädännön valmistelun puutteellisuutta. Eduskunnan käsittelyssä olleiden esitysten vaikutusarviot olivat erittäin niukkoja. Miljardiluokan investointia oltiin siis tekemässä hyvin vajavaisten tietojen pohjalta. Mitkään yritykset ja kotitaloudet eivät sijoita merkittävää summaa rahaa arvioimatta investoinnin taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia.
Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä jäivät kokonaan selvittämättä sen perustamiskustannukset. Jo sote-lainsäädännön valmisteluvaiheessa olisi pitänyt selvittää myös uudistuksen vaikutukset alan toimintaympäristöön ja kilpailuun. Ilman aitoa kilpailua tuottavuushyötyjä on vaikea saavuttaa.
Yksityisen sektorin palvelutuottajien tehokkuus ja kilpailukyky on jo tullut mitatuksi eri puolella Suomea. Yksityinen sektori voi toimia kunnon kirittäjänä, jos sille annetaan tilaa. Aito kilpailutilanne voidaan synnyttää vain silloin kun, julkisen sektorin tuotantokustannukset tehdään läpinäkyviksi ja vertailukelpoisiksi. Tuottajien välisin kilpailun myötä on realistista odottaa saavutettavan tuottavuushyötyjä.
Sote-lainsäädännön on turvattava yrittämiselle pitkäjänteiset ja vakaat toimintaedellytykset. Silloin myös mikro- ja pk-yritykset voivat uskoa tulevaisuuteensa: kehittää toimintaansa ja tehdä sen mukaisia investointeja. Tuottavuuden parantumisesta hyötyvät sekä kansalaiset että koko yhteiskunta.
Ismo Partanen