Miksi rajoittaa, kun pitäisi hyödyntää?
Hallituksen esityksen suurimmat ongelmat ja kipupisteet sisältyvät sote-järjestämislakiesitykseen. Järjestämislailla rajoitetaan hyvinvointialueiden mahdollisuuksia hankkia monia palveluita ja toimivia kokonaisuuksia yksityiseltä sektorilta. Lisäksi kyseinen laki rajoittaa merkittävällä tavalla sitä, miten yksityinen palveluntuottaja voi organisoida oman toimintansa.
Järjestämislailla kielletään hyvinvointialueita hankkimasta yksityiseltä sektorilta muun muassa anestesiassa tehtäviä toimenpiteitä. Myös muiden sote-palveluiden hankkimista rajoitetaan esimerkiksi alihankintojen määrää säätelemällä. Neuvolapalveluiden tulkitseminen viranomaistoiminnaksi estää käytännössä perusterveydenhuollon yhtenäisten palvelukokonaisuuksien (nykyinen terveyskeskus) hankkimisen jatkossa.
Hallituksen esityksellä halutaan puuttua myös siihen, kuinka yksityinen toimija organisoi julkiselle sektorille tuottamansa palvelut, koska alihankintojen ketjuttaminen kielletään. Eikö tärkeintä pitäisi olla sen, että hyvinvointialue saa asukkailleen tarvitsemansa palvelut sellaisina kuin se niitä on halunnut järjestää?
Hyvinvointialueiden ja niille sote-palveluita tuottavien yksityisen sektorin toimijoiden ”käsien sitominen” ei mahdollista monituottajamallien ja palvelusetelijärjestelmien hyödyntämistä edes samassa laajuudessa kuin nykyisin olisi mahdollista. Hallituksen esitys johtaa vääjäämättä julkisrahoitteisten sote-palveluiden saatavuuden ja tuottavuuden heikkenemiseen.
Ismo Partanen
@ismo_partanen