Matematiikkaa Kela-korvauksista
Blogi 11/2022 | Ismo Partanen
Kelan erikoistutkija Timo Hujanen on laskenut, että Kela-korvattujen terveydenhuollon käyntien kokonaiskustannus vuonna 2020 oli 965 miljoonaa euroa. Palveluiden käyttäjät rahoittivat tästä summasta itse 876 miljoonaa euroa eli 90,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittamalla Kela-korvauksiin 90 miljoonaa euroa valtio sai järjestettyä lähes yhden miljardin euron suuruisen rahoituksen terveydenhuollon palveluille.
Poikkeuksellisen hyvä investointi, vai mitä!
Tällainen investointi ei kuitenkaan kelpaa hallitukselle. Se aikoo leikata hoidon ja tutkimuksen Kela-korvauksia peräti 64 miljoonalla eurolla. Jotta palveluiden saatavuus ei entisestään heikkenisi, hallituksen pitäisi rahoittaa tuo miljardin investointi muuten. Siis verottamalla enemmän tai ottamalla lisää velkaa. Tämä tilanteessa, jossa julkinen talous on muutenkin vaikeuksissa. Jos Kela-korvausten leikkaus toteutuu, tosiasiassa tulee käymään niin, että julkisen terveydenhuollon jonot ja piilevä hoitovelka kasvavat entisestään.
Sama asia toisenlaisella matematiikalla:
20 minuutin käynti yksityisen terveydenhuollon yleislääkärin vastaanotolla maksaa palvelumaksuineen noin 90 euroa. Kela-korvaus siitä on 9 euroa, jonka asiakas saa heti hyödykseen laskua maksaessaan suorakorvausmenettelyn ansiosta. Valtion budjettirahoituksen osuus tästä Kela-korvauksesta on 6 euroa. Loput kolme 3 euroa tulee ansioista perittävästä yleisestä sairausvakuutusmaksusta.
Vastaavan palvelun tuottaminen kuntien perusterveydenhuollossa maksaa suunnilleen saman verran. Siis 90 euroa. Palvelun käyttäjä maksaa käynnistä terveyskeskuksessa enimmillään noin 20 euroa. 70 euroa katetaan yhteisistä verovaroista. Veronmaksajat tukevat siten terveyskeskuksesta hankittua yleislääkäripalvelua noin 70 eurolla ja yksityiseltä palveluntuottajalta hankittua vastaavaa palvelua 6 eurolla.
Julkisen talouden näkökulmasta Kelan korvaama yksityisellä sektorilla toteutettu yleislääkärin vastaanottokäynti on siis vähintään kymmenen kertaa edullisempaa.
Kasvaneet hoitojonot, piilevä hoitovelka ja koronapandemian pitkittyminen sekä Ukrainasta Suomeen sotaa pakoon tulevien terveyspalveluista huolehtiminen aiheuttavat suuria haasteita suomalaiselle terveyspalvelujärjestelmälle. Kela-korvausten leikkaaminen tällaisessa tilanteessa heikentäisi yhteiskunnan kykyä järjestää terveyspalvelut kattavasti ja tasavertaisesti.
Kirjoittaja Ismo Partanen on LPY:n toiminnanjohtaja