Markus Lohi: Rahat tai henki

Blogi 8/2025 | Markus Lohi
Lapsuuden leikeissä oli tapana kysyä otsikon kuvaamalla tavalla. Onko hyvinvointialueilla nyt sama tilanne? Jos lisää rahaa ei saada nopeasti, onko potilaiden henki vaarassa? Ei ole.
Tuoreimman THL:n selvityksen mukaan moni asia toimii nyt paremmin kuin ennen uudistusta. Myös hoitoon pääsy on parantunut useissa palveluissa. Erot hyvinvointialueiden välillä ovat kuitenkin suuria.
Yli puolella hyvinvointialueista rahoitus on kriisiytynyt. Valtiovarainvaliokunta selvitti vuosi sitten niin sanottuna omana asiana, mistä vuoden 2023 poikkeuksellisen suuri kustannusten nousu johtui. Silloinhan hyvinvointialueiden kustannukset nousivat peräti 11,5 prosenttia yhden vuoden aikana.
Keskeisimmiksi syiksi osoittautuivat historiallisen suuri inflaatio, aivan poikkeuksellinen palkkaratkaisu ja vuokrahenkilöstön käytön kova kasvu. Kaikki nämä ovat itse uudistuksesta riippumattomia syitä.
Tämä johti koviin säästökuureihin alueilla. Ulkoistettuja toimintoja alettiin ottaa omaksi toiminnaksi osittain niinkin kovalla kiireellä, että kustannusvertailu jäi osalla tekemättä.
Odotammekin eduskunnassa sääntelyä, jolla saataisiin yhdenmukaista ja läpinäkyvää kustannuslaskentaa hyvinvointialueille. Se mahdollistaa todellisen aidon vertailun palveluiden tuottavuudessa.
Myös alihankintaa koskevista normeista oli jo viime vaalikaudella yksimielinen työryhmän korjaussarjaesitys. Pari vuotta olemme odottaneet, ja nyt se on vihdoin kevään lainsäädäntösuunnitelmassa.
Tuohon lapsuuden leikin kysymykseen ”rahat tai henki” oli tapana vastata ”henki haisee pahalle ja rahhaa ei oo”.
Monilla hyvinvointialueilla onkin alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota henkilöstön työhyvinvointiin. Kokemukseni perusteella uskallan sanoa, että siinä julkisella puolella on paljon opittavaa yksityiseltä sektorilta. Kaiken lähtökohtana on työntekijän arvostus.
Hyvinvointialueilla tarvitaan nyt yhtä aikaa sekä rohkeutta että malttia. Paniikissa ei pidä tehdä ratkaisuja, jotka tulevat jo keskipitkällä aikavälillä kalliimmiksi. Yhteistyötä yksityisen ja julkisen välillä kannattaa rakentaa ennakkoluulottomasti.
Tätä malttia tukisi myös alijäämän kattamisvelvollisuuden pidentäminen kertaluonteisesti kahdella vuodella poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Tätä esitti myös talouspolitiikan arviointineuvosto.
Rohkeutta taas tarvitaan palveluiden uudistamisessa. Tuottavuuden on parannuttava. On luovuttava rohkeasti sellaisista palveluista ja rakenteista, jotka syövät resursseja mutta eivät lisää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Tätä työtä olisi johdettava myös valtakunnan tasolta.
Kirjoittaja Markus Lohi on kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja