Liikelaitokset välttävät veroja – veroprosentti pyöreä nolla

Liikelaitos on yksi tapa organisoida kunnan toimintoja. Se muun muassa mahdollistaa joustavamman hallinnon ja johtamisen sekä kustannusten ja tuottojen selkeämmän kohdentamisen liikelaitokselle annettuun toimintoon. Lähtökohtaisesti liikelaitokset on tarkoitettu kunnan oman toiminnan organisoimiseen.

Kunnallinen liikelaitos on osa kunnan tai kuntayhtymän organisaatiota – samalla tapaa kuin itsenäinen tase- tai tulosyksikkö. Tästä syystä liikelaitos ei maksa veroja kiinteistöistään eikä tuloksestaan. Liikelaitos ei myöskään voi mennä konkurssiin. Se saa rahoitusta samoilla ehdoilla kuin kunta, jonka osa se on. Sen investointien rahoituksesta päätetään kunnan budjetissa. Liikelaitoksen toimitilat usein rahoitetaan tai on rahoitettu pääosin verotuotoilla.

Liikelaitoksen osallistuessa avoimille markkinoille aiheutuu helposti ongelmia. Liikelaitoksen merkittävät kilpailuedut vääristävät markkinoiden toimintaa ja vievät edellytykset reilulta kilpailulta.

Edellä mainituista syistä eduskunta sääti kesällä 2013 lain, joka velvoittaa kunnalliset liikelaitokset vetäytymään avoimilta markkinoilta tai kunnat yhtiöittämään ne liikelaitokset, jotka toimivat markkinoilla. Kyseistä kuntalain muutosta oli valmisteltu yli kymmenen vuotta. Siitä huolimatta eduskunta antoi kunnille siirtymäaikaa liikelaitosten yhtiöittämiselle tai markkinoilta vetäytymiselle vuoden 2014 loppuun saakka.

Eräät työterveyshuollon liikelaitokset eivät aio noudattaa kyseistä lakia vaan jatkavat toimintaansa kuten ennenkin. Tämä on hämmästyttävää välinpitämättömyyttä voimassa olevaa lainsäädäntöä kohtaan – vieläpä julkisen sektorin taholta.

Sen lisäksi, että ko. työterveyshuollon liikelaitokset vääristävät kilpailua markkinoilla, ne aiheuttavat moraalis-eettisen ongelman. Joissakin tapauksissa näiden liikelaitosten omistajakuntien veronmaksajat sponsoroivat välillisesti ulkopuolisten työnantajien työterveyspalveluja.