Liian laaja sote-keskus vaarantaa lähipalvelut

Sote-uudistuksen valmistelussa esitetään edelleen perustettavaksi laajan palvelun sote-keskuksia, joissa toimivat yleislääkärin vastaanotot, fysikaalinen kuntoutus, jalkojenhoito ja neuvolapalvelut. Palveluntuottajat saisivat korvaukset pääosin kapitaatiorahoituksella, eli sote-keskusten rahoitus muodostuisi sinne rekisteröityneiden asiakkaiden määrän ja osittain arvioidun hoidontarpeen perusteella. En suhtaudu tähän suunnitelmaan kovin luottavaisin mielin.

Tässä mallissa piilee suuri riski sekä järjestäjätaholle eli maakunnalle että palveluiden tuottajille. Mitä laajempi tällaisen sote-keskuksen palvelukokonaisuus on, sitä vaikeampaa kapitaatiokorvauksen määrittäminen tulee olemaan. On vaarana, että sellainen sote-keskus, jonka valitsevat vain vähän hoitoa tarvitsevat asiakkaat, saa hyvän korvauksen. Sen sijaan sote-keskus, johon hakeutuu paljon hoitoa tarvitsevia, joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. Mitä vähemmän sote-keskukseen rekisteröityy asiakkaita, sitä suuremman taloudellisen riskin aiheuttavat paljon hoitoa tarvitsevat asiakkaat.

Liian suuren palveluvalikoiman vaatimus johtaa siihen, että kynnys sote-keskuksen tai sen toimipisteen perustamiselle nousee. Tämä johtaa palvelutuotannon keskittymiseen sekä alueellisesti että tuottajien osalta, mikä on täysin sote-uudistuksen tavoitteiden vastaista. Uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta.

Toivon, että sote-uudistuksen valmistelijat vielä kerran pohtivat sote-keskusten palveluvalikoimaa ja niiltä vaadittavia edellytyksiä.

Ismo Partanen
@ismo_partanen