Lähes hyödyntämätön mahdollisuus

Yksityisillä yrityksillä ja järjestöillä on hyvät edellytykset toimia nykyistä laajemmin sote-palveluiden tuottajina. Nykyinen lainsäädäntö antaa kunnille monia työvälineitä palvelutuotannon tehokkuuden parantamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi ostopalvelut, palveluseteli sekä kunnan ja yksityisten toimijoiden yhteisyritykset. Yksityisen ja julkisen yhteistyö koituu aina asiakkaan ja veronmaksajan eduksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on kunnilla. Tämä ei tarkoita sitä, että kuntien on itse tuotettava palvelut. Päinvastoin, kuntien ydintehtävänä ei ole palveluiden tuottaminen vaan kunnan elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin varmistaminen.

Järjestäjän vastuu ja tehtävien monipuolisuus korostuvat sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palveluiden laadun lisäksi kunnan tulee huolehtia palveluiden tasavertaisesta saatavuudesta, rahoituksen riittävyydestä ja palveluntuottajien tasapuolisesta kohtelusta. Viranomaistehtävät, tuottajien hyväksymiskriteerien asettaminen ja toiminnan valvonta ovat myös järjestäjän vastuulla.

Kahden hatun päässä pitäminen on mahdotonta. Siksi palveluiden järjestäjän on oltava tuottajista riippumaton. Kun järjestäjätahon koko on riittävä, on taloudellisen vastuun kantaminen turvatumpaa kuin pieniin yksiköihin hajautetussa järjestelmässä. 

Olemassa olevat resurssit hyötykäyttöön

Yksityiset tuottavat sote-palveluita noin neljällä miljardilla eurolla. Tämä tuotanto on välttämätön osa palvelujärjestelmää. Yritysten ja järjestöjen palveluvalikoima on monipuolinen, se kattaa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueet. Joissakin palveluissa yksityisen sektorin osuus on muutamien prosenttien luokkaa ja joissakin on kyse yli 50 prosentin markkinaosuuksista, kuten esimerkiksi vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa, lastensuojelussa sekä työterveyshuollossa. 

Sotea ei kannata odottaa kädet ristissä

Vaikka maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteet ovat hyviä, on uudistuksen käytäntöön saaminen odotuttanut itseään. Kunnissa ja palvelutuotannossa on odotusaika koettu epävarmuutta ja kustannuksia lisäävänä. Suomalaisen Työn Liiton tuoreen selvityksen mukaan kuntapäättäjät pelkäävät vaikutusmahdollisuuksiensa pienenevän hankintojen suhteen, kun maakuntauudistus toteutuu.

Asioiden pitkittyminen on hidastanut kehittämistoimintaa. Nyt odottaminen saa riittää, eteenpäin on mentävä myös väliaikana. Hyllyltä voidaan ottaa palvelusetelit ja ostopalvelut tehokkaaseen käyttöön ja sitä kautta valmistautua tuleviin asiakasseteleihin, henkilökohtaiseen budjettiin ja perusterveydenhuollon valinnanvapauteen. Kansalaisten peruspalvelut kaipaavat kohentamista - eikä sitä asiaa voida siirtää. 

Aino Närkki, Hyvinvointialan liitto
Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ry