Kela-korvaus parantaa yhdenvertaisuutta

Blogi 23/2021 | Ismo Partanen

Vasemmistoliiton vt. puheenjohtaja, opetusministeri Jussi Saramo on ottanut voimakkaasti kantaa Kelan sairausvakuutuskorvausten lakkauttamisen puolesta. Hänen mielestään ei ole järkeä, että julkinen sektori tukee yksityisiä yrityksiä verovaroin.

Tiedoksi ministerille: Kela-korvauksia ei makseta tukena yrityksille vaan niillä tuetaan palveluita käyttäviä kansalaisia (sairausvakuutuslaki 1 §). 

Ministeri Saramo ei ole ainoa, joka ei tunne sairausvakuutuskorvausten maksamista varten luotua suorakorvausjärjestelmää. Siinä terveyspalveluyritys vähentää jo asiakasta laskuttaessaan loppusummasta Kela-korvauksen suuruisen määrän. Kela korvaa tämän asiakkaalle laskussa myönnetyn hyvityksen yritykselle jälkikäteen. 

Ainoa, joka järjestelystä saa taloudellista tukea, on palveluita käyttänyt asiakas.

Kelan suorakorvausjärjestelmä on hyvä esimerkki asiakaskeskeisestä ajattelutavasta. Julkinen ja yksityinen sektori ovat yhdessä kehittäneet joustavan toimintamallin, joka palvelee kansalaisia.

Verovaroista maksettavilla korvauksilla on aina yhteiskunnallisia tavoitteita kuten työllisyyden edistäminen, yhdenvertaisuuden tukeminen tai fossiilisten päästöjen vähentäminen. Kela-korvauksen kohdalla yhtenä tavoitteena on vähentää painetta kuormittunutta julkista terveydenhuoltoa kohtaan ohjaamalla osa kysynnästä yksityiselle sektorille – ja sitä kautta parantaa terveyspalveluiden saatavuutta. 

Kelan sairausvakuutusjärjestelmä myös säästää verovaroja, koska kansalainen maksaa pääosan hoidostaan itse. Kela-korvauksen jälkeenkin asiakas maksaa hoidostaan keskimäärin yli 80 prosenttia.

Jos Kelan sairausvakuutuskorvaus poistetaan, siitä kärsivät eniten pienituloiset ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, joille kyseisellä korvauksella on suurin merkitys.

Sairausvakuutusjärjestelmä parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta. On muistettava, että jokaisen maksama sairausvakuutusmaksu määräytyy ansiotulojen mukaan, mutta korvaukset ovat aina yhtä suuria kaikille.