Käynnistettävä ”rokotustalkoot”

Koronapandemiasta päästään eroon vasta, kun rokotuskattavuus on riittävä. Nyt on käärittävä hihat ja käynnistettävä pikaisesti hyvin organisoidut kansalliset ”rokotustalkoot”. Rokottamisen tehokas ja oikein kohdennettu toteuttaminen on tärkeää, jotta Suomi selviää mahdollisimman hyvin koronaviruksen terveys- ja taloushaitoista.

Jos tavoitteeksi asetetaan riittävän suojan turvaavan rokotuskattavuuden saavuttaminen puolessa vuodessa, se vaatii noin 150 000 henkilön rokottamista joka viikko – siis yli 20 000 henkilön rokottamista viikon jokaisena päivänä, myös viikonloppuisin. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää rokotteiden riittävää saatavuutta ja erittäin hyvin organisoitua rokotustoimintaa. Rokotuspisteitä tarvitaan satoja ja lisäksi pitää olla valmius käydä rokottamassa esimerkiksi palvelutaloissa ja työpaikoilla.

Tavoitteen saavuttamiseksi on hyödynnettävä myös yksityisen sektorin tarjoamia resursseja. Tällöin korostuu erityisesti työterveyshuollon merkitys. Työterveyshuollon piirissä on noin 1,8 miljoonaa henkilöä. Yksityisellä sektorilla on tarjota merkittävä määrä rokotuspisteitä ympäri maata ja tuhansia terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat saaneet rokottamiseen tarvittavan koulutuksen. Alan yrityksillä on hyvät valmiudet tehdä rokotuksia myös työpaikoilla.

Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tehokas hyödyntäminen edellyttää toiminnan hyvää suunnittelua, organisointia ja viestintää. Suunnittelu kannattaa tehdä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, sekä kansallisella että alueellisella tasolla.

Rokotukset korvattava 100-prosenttisesti

Julkisessa terveydenhuollossa rokote ja rokottaminen ovat maksuttomia palveluita. Rokotus annetaan siten asiakkaalle maksutta, kuten hallitus lupasi viime vuonna. On erikoista ja eriarvoistavaa, että yksityisellä sektorilla Kela-korvaus on määritelty maksimissaan 60 prosentiksi. Esimerkiksi työterveyshuollossa tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja joutuu maksamaan loppuosan kustannuksista. Miksi kansalaiset ovat eriarvoisia lain edessä koronarokotusten suhteen?

On muistettava, että julkisen sektorin palkat ja niihin liittyvät sivukulut, joihin työterveyshuollon kulut sisältyvät, rahoitetaan verorahoituksella. Yksityisen sektorin vastaavat menot on katettava asiakkailta saatavalla tulorahoituksella.

Valtion on sitouduttava rahoittamaan kansalliset ”rokotustalkoot” täysimääräisesti. Se on sekä oikeudenmukaista että tarkoituksenmukaista. Hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä riittävä rokotuskattavuus on saavutettavissa kesään mennessä, jos rokotteiden saatavuus ei muodostu ongelmaksi.   

 

Allekirjoitukset

Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ry

Panu Tast, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry

Satu Grekin, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry

Riitta Hämäläinen-Bister, Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry