Katsottava kengänkärkiä pidemmälle

Sote-lakien uudistaminen näyttää suuntaa koko palvelurakenteen kehitykselle. Se vaikuttaa kaikkien Suomessa asuvien elämään. Soten vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Siksi ei ole vähämerkityksellinen asia, mikä suunta soten myötä tällä vaalikaudella otetaan.

Sote-uudistuksesta eduskunnan kevätkaudella 2021 tehtävien päätösten vaikutukset näkyvät pääosin vasta ensi vuosikymmenellä. Silloin huoltosuhteemme on heikoimmillaan ja sote-palveluiden tarve suurimmillaan. Onko meillä silloin palvelurakenne, joka mahdollistaa ja kannustaa käyttämään rajalliset resurssimme optimaalisella tavalla?

Lainsäädännön arviointineuvosto totesi hallituksen sote-esityksestä antamassaan lausunnossa seuraavaa: Esityksessä tulisi vielä tarkastella valitun mallin hyötyjä ja kustannuksia verrattuna muihin malleihin tai siihen, ettei tehtäisi mitään muutoksia.

Arviointineuvoston kritiikki ei kuitenkaan kannustanut hallitusta muuttamaan esitystään juurikaan. Toivottavasti eduskuntakäsittelyn aikana käydään perusteellista keskustelua siitä, mihin soten toteuttaminen hallituksen esittämällä tavalla johtaa: ovatko keskeiset tavoitteet saavutettavissa?

Soten jatkovalmistelussa on arvioitava sitä, mihin mikäkin lainsäädännön muutos vaikuttaa ja miten. Tämä tarkoittaa erilaisten syy-seuraussuhteiden pohtimista ja analysointia. Esimerkiksi alihankintojen voimakas rajaaminen ja osittainen kieltäminen johtavat palvelutuotannon keskittymiseen maakuntakeskuksiin ja sitä kautta lähipalveluiden heikkenemiseen sekä kustannusten kasvuun.

Soten valmistelijat ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä päättävät eivät saa elää vain tässä hetkessä. Heidän on kyettävä katsomaan pitkälle tulevaisuuteen. Vain kengänkärkiä tuijotellessa on vaarana, että kompastuu omiin nauhoihinsa.

Ismo Partanen
@ismo_partanen