Ismo Partanen: Kela-korvauksilla huvikseen lääkäriin?
Blogi 16/2024 | Ismo Partanen
Kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeinopolitiikan asiantuntijat esittivät 2000-luvun alussa Kelan sairausvakuutuksen hoitokorvausten korottamista ja koko järjestelmän kehittämistä. Tavoitteena olisi voinut olla Kela-korvausten muokkaaminen valtakunnalliseksi palveluseteliksi.
Useat sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijat vastustivat esitystä. Heidän mielestään kustannuskehityksestä pahasti jälkeen jääneen korvaustason korottaminen johtaisi turhaan palveluiden käyttöön ja niukkojen resurssien tuhlaamiseen. Kansalaiset kävisivät lääkärissä huvikseen. Uskalsimme epäillä.
Ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä päätyi esittämään Kela-korvausten tason nostoa ja muutenkin kyseisen järjestelmän kehittämistä. Vaalien jälkeen valittu Matti Vanhasen toinen hallitus korottikin suun terveydenhuollon Kela-korvauksia ja korvauksiin tuli kiinteät taksat.
Juha Sipilän hallitus laski valtiontalouden säästösyistä Kela-korvauksia 72 miljoonalla eurolla ja Sanna Marinin hallitus 64 miljoonalla eurolla, jotta valtion rahoitusta riittäisi ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen korottamiseen. Kahdessa vaalikaudessa Kela-korvauksia laskettiin niin, että vuonna 2023 ne olivat 136 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2015.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi uuden Kela-korvausmallin luominen. Hallitusohjelmassa Kela-korvausten korottamiseen ja uuden mallin luomiseen on varauduttu noin 330 miljoonalla eurolla. Ensimmäisessä budjettiriihessään syksyllä 2023 hallitus päätti, että Kela-korvauksia korotetaan jo vuoden 2024 alusta ja hallitusohjelman 330 miljoonaa euroa on valtion budjettirahoituksen osuus.
Kun kolmannes hoidon Kela-korvauksista rahoitetaan sairausvakuutusmaksuilla, on tällä vaalikaudella käytettävissä 500 miljoonaa euroa uuden Kela-mallin luomiseen ja pahasti jälkeen jääneiden korvausten korottamiseen. Siis 125 miljoonaa euroa vuodessa. Summa ei edes tasoita vajaan 10 vuoden aikana tehtyjä korvausten leikkauksia.
Vuosikymmenten saatossa Kela-korvaukset ovat laskeneet lähes olemattomalle tasolle. Korvaukset olivat vuonna 2023 keskimäärin alle 10 prosenttia niiden avulla hankittujen hoitojen todellisista kustannuksista. Nopeamman hoitoonpääsyn varmistaakseen ja taloudellista riskiä pienentääkseen kansalaiset ovat etsineet muita ratkaisuja. Yksityisten terveysvakuutusten määrä on siten kasvanut huimasti viimeisen 10 vuoden aikana.
Tällä kertaa Kela-korvausten korottamista vastustetaan sillä perusteella, että vuoden 2024 alusta toteutettu korvaustason nostaminen ei lisännyt yksityisten palveluiden kysyntää. Nyt en ymmärrä. Eikö lääkärissä käydäkään huvikseen Kela-korvausten kannustamana?
Soten rahoitusmallista eli niin sanotusta monikanavaisesta rahoituksesta on kiistelty koko uudistuksen valmistelun ajan. Yleisesti tiedostetaan, että rahoitusjärjestelmää pitäisi kehittää ja uudistaa niin, että siihen sisältyisi riittävästi kannusteita tuottavuuden parantamiseen.
Sotessa pitää nyt toteuttaa rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus. Sen yhteydessä on selvitettävä, mikä on kunkin rahoituslähteen rooli nyt ja minkä sen halutaan olevan tulevaisuudessa. Uusi Kela-korvausmalli on pieni mutta tärkeä osa kyseistä rahoitusuudistusta. Sen valmisteluun on heti alusta alkaen sitoutettava eri intressiryhmät laajasti.
Kirjoittaja Ismo Partanen on LPY:n toiminnanjohtaja
Kuva: Juha Sarkkinen