Hyvinvointialueet eivät saa tuhota markkinataloutta

Blogi 32 | Henrik Wickström

Sote-uudistus toteutuu. Vihdoinkin. Erilaisia laajoja kunta- ja sote-uudistuksia on useampi eri hallitus valmistellut lähes 20 vuotta.

Me tarvitsimme Suomeen sote-uudistuksen. Nykyinen hallintomalli ei olisi pystynyt vastaamaan väestön ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeen lisääntymiseen eikä sote-kustannusten kasvuun. Asiat on tehtävä uudella tavalla.

Uuden hallintorakenteen valmistelu ja käyttöönotto syö aina rahaa. Sote-uudistus ei ole poikkeus. Tavoitteet ovat kauempana tulevaisuudessa ja vasta silloin voimme arvioida, tuliko rahat käytettyä oikein.

Kaikkien on hyvä ymmärtää, että sote-uudistus vaikuttaa laajemmin koko Suomeen, varsinkin talouteen ja elinkeinoelämään.

Näen sote-uudistuksen myös elinvoimauudistuksena. Hyvinvointialueista tulee merkittäviä verorahojen käyttäjiä. Kuntiin jää pienempi osuus. Aluepäättäjien vastuu on siis huima.

Sote-uudistuksen toimeenpano toteutetaan rakettiaikataululla. Uudet aluevaltuustot aloittivat vasta maaliskuussa. STM:n alueellista valmiustasoa kuvaava taulukko hehkuu ruskan eri väreissä merkkinä siitä, että läheskään kaikki ei ole alueilla valmista.

Tiukan valmisteluaikataulun takia päättäjät ovat joutuneet tekemään nopeita ratkaisuja. Moni tärkeä asia on jo virkakunnan toimesta valmisteltu ”ota tai jätä -asenteella” eli mikäli näin ei toimita, ei alue ole valmis vuodenvaihteeseen.

Kiire ei ole koskaan hyväksi. Se on myös yksi syy yhtiöittämisvimmalle, joka hyvinvointialueilla näkyy. Olen todella huolissani siitä, mitä vaikutuksia kansantaloudellemme on sillä, että julkisomisteiset in house -yhtiöt kasvavat nopeasti, varsinkin tukipalveluissa.

Jo nyt on nähtävissä, että yksi ja sama in house -toimija ottaa haltuun esimerkiksi koko hyvinvointialueen ruokahuollon. Onko kukaan ajatellut, mitä vaikutuksia tällä on alueen työllisyydelle ja varsinkin pienten kuntien elinvoimaisuudelle?

Otan esimerkkinä oman kotikuntani Inkoon. Meillä on ollut paikallinen yritys, joka on hoitanut kotihoidon ateriapalvelut. Miten voimme varmistua siitä, että jatkossakin nämä pienet toimijat pääsevät mukaan kilpailuun? Se vaatii, että alueella noudatetaan hankintalain henkeä ja hankitaan markkinoilta ne palvelut, joita sieltä on saatavilla. In house -yhtiöiden käyttäminen on usein tapa kiertää hankintalakia. Se ei ole oikein.

Olemme Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella joutuneet tekemään in house -ratkaisuja. Osittain aikataulupakon edessä. Useaan päätökseen ja hyvinvointialuestrategiaamme olemme kuitenkin kirjanneet, että tarkistamme nämä kaikki in house -ratkaisut kuluvan valtuustokauden aikana. Toivon, että näin tehdään kaikkialla.

Länsi-Uudellamaalla tullaan myös laatimaan hankintastrategia, jossa on tärkeää linjata, että hankintoja tulee jakaa tarkoituksenmukaisella tavalla, hankintalain tavoitteita ja henkeä noudattaen.

Julkisomisteisten yhtiöiden kasvusta pitää olla huolissaan, koska pitkällä aikavälillä se johtaa yritysten toimintaedellytysten heikentymiseen ja innovaatioiden vähentymiseen. Samalla kustannuskehitystä on vaikea seurata, koska ei ole kilpailua.

Sote-päättäjänä olen valmis tekemään kaikkeni sen eteen, että saamme parannettua kansalaisten hoitoonpääsyä. Tarvitsemme uusia tapoja toimia, sähköisiä ja digitaalisia palveluita, monituottajuutta sekä kannustavan työilmapiirin henkilökunnalle. Tuntuu pahalta, kun saa usein kuulla, etteivät nuoret pääse mielenterveyspalveluihin tai ettei kenelläkään ole aikaa vanhuksille. Nyt on muutosten aika.

Sote-päättäjillä on nyt suuri vastuu hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Samalla on syytä muistaa, että hyvinvointipalvelut eivät synny itsestään. Ne syntyvät meidän suomalaisten tekemästä työstä ja yrittämisestä. Sitä hyvinvointialueet eivät saa omalla toiminnallaan vaikeuttaa.

Kirjoittaja Henrik Wickström on Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija, Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen 2. varapuheenjohtaja