Hoitotakuusta ei saa tulla tyhjä vaalilupaus
Blogi 23 | Ilpo Tolonen
Suomessa on voimassa hoitotakuu, jonka pitäisi ohjata kuntien ja kuntayhtymien toimintaa todella tehokkaasti, koska siitä on säädetty lailla. Se ei siis ole mikään ministeriön yleisohje tai suositus tai palveluntuottajien tavoite tai strateginen linjaus. Se on laki, joka määrää, kuinka nopeasti hoitoon pitää päästä.
Lähtökohtaisesti lakia pitää noudattaa, mutta hoitotakuu on osoittautunut tyhjäksi lupaukseksi. Suuri osa hoidon tarpeessa olevista ei pääse hoitoon säädetyssä ajassa. Nyt vallitseva koronapandemian aiheuttama kysyntäpiikki on huono selitys. Hoitoonpääsy oli huonoa, erityisesti perusterveydenhuollossa, jo ennen koronaa.
Kun ns. hoitotakuulaki säädettiin vuonna 2005, sen velvoitteen rikkomista ei sanktioitu kunnolla. Vuosien varrella muutamat kunnalliset toimijat ovat saaneet huomautuksen tai niille on asetettu uhkasakko. Sakkorangaistusta ei ole pantu toimeen kertaakaan. Kun kunnat ja kuntayhtymät tietävät tämän, miksi vaivautua toteuttamaan lain asettamaa haastavaa velvoitetta, kun sen toteuttamatta jättämisestä ei seuraa mitään!
Vuosituhannen alussa Suomi oli hoitoon pääsyssä OECD-maiden huonoimpien joukossa. Jotakin oli siis pakko tehdä. Päätettiin tehdä sote-uudistus. Se on aluksi kuitenkin vain hallinnollinen uudistus, joka ei paranna nopeasti hoitoonpääsyä ilman erillisiä säädöksiä hoitotakuusta. Tosin nekään eivät auta, jos niitä ei noudateta.
Eduskunta- ja aluevaalien alla poliitikot lupasivat korjata tilanteen, esimerkiksi taata hoidon piiriin pääsyn seitsemässä vuorokaudessa. Tämän tavoitteen piti toteutua sote-uudistuksen myötä 1.4.2023. Uusimman hallituksen esityksen mukaan tavoitetta ollaan siirtämässä vuoden 2024 loppupuolelle. Miksi alkuperäisestä tavoitteesta haluttiin luopua, kun se olisi mahdollista toteuttaa syventämällä yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa?
Viivästetystäkin tavoitteesta uhkaa tulla tyhjä vaalilupaus, jos sen toteuttamista ei seurata ja toteuttamatta jättämistä sanktioida kunnolla. Tyhjiä lupauksia on kuultu jo tarpeeksi. Nyt tarvitaan tekoja! Velvoite julkistaa hoitoonpääsyajat sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa toimipaikoittain antaisi kansalaisille tietoa, minne hoitoon kannattaa hakeutua. Se toisi myös läpinäkyvyyttä alueellisiin eroihin.
Suomessa on noin 60 ulkoistettua yksityisen toimijan pyörittämää terveyskeskusta tai terveysasemaa. Valtaosa niistä pystyy jo nyt saavuttamaan seitsemän päivän hoitotakuun ja joka tapauksessa hoitoon pääsee nopeammin kuin saman kunnan tai kuntayhtymän alueella toimiviin vastaaviin julkisen terveydenhuollon operoimiin yksiköihin.
Ilman terveyspalvelualan yritysten resurssien hyödyntämistä ja laajaa yhteistyötä niiden kanssa on uhkana, että edes hallituksen uusi, puolitoista vuotta hitaampi aikataulu ei toteudu.
Kirjoittaja Ilpo Tolonen on LPY:n hallituksen puheenjohtaja