Hoitotakuulaki kumottava?

THL:n 7.10.2020 julkaisemat tiedot sairaanhoitopiirien hoitojonoista olivat varsin mielenkiintoista luettavaa. Niiden mukaan yli kuusi kuukautta hoitojonoissa odottaneita on normaalisti elokuussa noin 2 000. Tänä vuonna vastaava jono on kasvanut 18 000 potilaaseen. He kaikki ovat siis odottaneet jatkotutkimuksia tai hoitoja kauemmin kuin vuonna 2005 voimaan tullut hoitotakuulaki määrittelee.

THL:n informatiivisen uutisen luettuani tuli mieleen vanha Ylen kulttiohjelma Näin naapurissa. Kyseisessä ohjelmassa kerrottiin Neuvostoliiton suunnittelutalouden tavoitteita usein hyvin yksityiskohtaisestikin. Mieleeni on jäänyt niistä se, kun naapurimaan viisivuotissuunnitelmasta innostunut toimittaja kertoi Gruusian neuvostotasavallan tavoitteesta nostaa lypsylehmien vuosittainen maidontuotanto 7 000 litraan lehmää kohden. En luonnollisestikaan ymmärtänyt sitä, onko kyseinen määrä paljon vai vähän. Toisaalta myöskään toimittaja ei tainnut ymmärtää, että kyseistä tavoitetta ei ollut tarkoituskaan saavuttaa – neuvostokansalaiset tiesivät sen. Oli vain kirjoitettu hieno tavoite suunnittelukaudelle, jotta keskushallinto Moskovassa olisi tyytyväinen.

Hoitotakuulaki on ollut voimassa 15 vuotta. Viimeisen 10 vuoden aikana on normaalitilanteessakin jääty lakiin kirjatusta palvelulupauksesta pahasti jälkeen – tuhansia potilaita on odottanut hoitojonossa kauemmin kuin 180 vuorokautta. Mitä merkitystä on lakiin kirjatulla tavoitteella/velvoitteella, jos sitä ei ole tarkoituskaan noudattaa?

Pitäisikö hoitotakuulaki kumota ja kirjata terveydenhuoltolakiin sen asemesta, että pyritään mahdollisuuksien mukaan turvaamaan kansalaisille tarpeellinen ja riittävä hoito? Ainakin se olisi rehellisempää viestintää kansalaisille.

Ismo Partanen
@ismo_partanen