Hoitotakuu kannustimena
Voimassa olevaan terveydenhuoltolakiin sisältyvällä hoitotakuulla halutaan varmistaa, että kansalaiset pääsevät tarvitsemaansa hoitoon kohtuullisessa ajassa. Hoitotakuuseen voi liittyä sanktiona järjestämisvastuulliselle taholle asetettava uhkasakko, jos se ei pysty turvamaan hoitoonpääsyä lain edellyttämässä määräajassa. Uhkasakkoja on asetettu vuosien varrella muutamia kertoja, mutta koskaan niitä ei ole laitettu maksuun − tuskin on ollut tarkoituskaan. Valitettavasti järjestäjätahot (kunnat ja kuntayhtymät) joskus kikkailevat määräaikojen kanssa ja välttääkseen uhkasakot ne purkavat hoitojonoja ensisijaisesti lisätyönä. Vasta viimeisenä keinona ne hyödyntävät yksityisen sektorin palvelutarjontaa eli tekevät hankintoja tai hyödyntävät palveluseteleitä.
Kunnat ja kuntayhtymät jaksottavat menojaan ja pyrkivät hillitsemään kulujaan laittamalla potilaita jonotuslistalle. Osa potilaista ei tyydy jonottamaan tai haluaa päätösvaltaa itselleen hoidon toteuttamisajankohdasta. Silloin he hakeutuvat omatoimisesti hoitoon yksityiselle sektorille. Näin julkinen sektori hillitsee kustannuksiaan.
Ennakkotietojen mukaan hallituksen täsmennettyyn valinnanvapauslakiesitykseen sisältyy kirjaus, joka velvoittaa maakunnan ottamaan asiakassetelit käyttöön terveydenhuollon palveluissa, jos se ei pysty tarjoamaan palveluita hoitotakuun määräajoissa. Tämä valinnanvapauslakiin mahdollisesti tuleva vaatimus on huomattavasti parempi ja tehokkaampi keino kannustaa julkista sektoria hoitoonpääsyn parantamiseen ja yksityisen sektorin resurssien hyödyntämiseen kuin nykyinen uhkasakkopelote.
Uudessa palvelujärjestelmässä valtion tulee rahoittajana ja sote-politiikan suunnannäyttäjänä edellyttää maakunnilta tehokkaimpien käytettävissä olevien keinojen hyödyntämistä palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Jos hoidon tai hoivan saatavuuden turvaaminen on tehokkaampaa yksityisen sektorin palveluita hyödyntäen, on niitä käytettävä.