Eeva Kalli: Hyvinvointiin panostaminen on investointi

Blogi 7/2025 | Eeva Kalli

Suomi ei voi menestyä ilman hyvinvoivaa väestöä. Julkisessa keskustelussa tämä tuntuu liian usein unohtuvan. Ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen on investointi, joka heijastuu monin myönteisin tavoin yhteiskuntaan. Toimiva sosiaali- ja terveysjärjestelmä maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Siksi toivoisin, että sote-palveluista puhuttaisiin pikemminkin hyvinvoinnin ja elinvoiman tuottajina kuin kustannuseränä tai menoautomaattina.

Kysymys kuuluukin: Miten sote-keskustelussa päästäisiin lyhytnäköisten kustannuslaskureiden, hallinnollisen miekkailun ja vastakkainasettelun sijaan puhumaan vaikutuksista niin yhteiskunnan kuin yksilön terveyteen ja hyvinvointiin?

Sote-politiikan onnistunut resepti vaatii asiakkaan asettamista keskiöön. Ihmisen näkökulmasta tärkeintä on se, että apua ja tukea saa silloin, kun sitä tarvitsee. Olennaista on siis palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, toimivat palveluketjut ja palvelun laatu.

Suomessa on osaava ja omistautunut sote-henkilöstö niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Hoito ja hoiva ovat laadukasta ja ammattimaista. Liian moni asiakas joutuu kuitenkin odottamaan aivan liian pitkään päästäkseen palveluiden piiriin.

Tämä kertoo siitä, että emme toistaiseksi ole onnistuneet sote-uudistuksen tärkeimmässä tavoitteessa eli perustason palveluiden vahvistamisessa. Perustason vahvistaminen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen ovat lopulta kestävimmät keinot onnistua myös uudistuksen taloudellisissa tavoitteissa eli kustannusten kasvun hillinnässä.

Tätä vasten itseäni huolettaakin kehitys, jossa monilla alueilla ajetaan alas perustason terveyspalveluita lakkauttamalla terveyskeskuksia ja -asemia sekä riisumalla rajusti niiden palveluvalikoimaa. Tämä suunta pitää nyt kääntää.

Meidän on varmistettava perustason lähipalveluiden saatavuus ja saavutettavuus. Digitaalisten sote-keskusten perustaminen on tervetullutta, mutta niiden rinnalla tarvitaan edelleen myös kiinteitä toimipisteitä. Eli vastaanottoja, joissa lääkäri ja hoitaja voivat tavata asiakkaan kasvotusten. Omahoitaja- ja omalääkärimalli on otettava pikimmiten käyttöön koko maassa.

Palveluiden tuottamisessa kannattaa hyödyntää monipuolisesti eri tahoja ja tapoja, jotka parhaiten soveltuvat kunkin alueen tilanteeseen. Olennaista ei ole se, mikä taho palvelun tuottaa, vaan se, että palveluun pääsee ja että palvelu on laadukasta ja vaikuttavaa. Ja että asiakas voi luottaa siihen, että apua saa, kun sitä tarvitsee.

Keskustan mielestä alueilla pitääkin määritellä, että lähipalveluita tarjotaan kattavasti eri puolilla hyvinvointialuetta. Ilman tätä hyvinvointialueilla ei ole velvollisuutta varmistaa lähipalveluiden saatavuutta, mikä uhkaa jatkaa kalliiksi tulevaa keskittämistä.

Lopuksi on todettava, että tämä kaikki edellyttää valtion taholta riittävää resursointia, tarkoituksenmukaista sääntelyä sekä aikaa uudistaa kestävästi. Ja palatakseni kirjoitukseni alkuun, ennen kaikkea sen muistamista, että ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen maksaa kyllä itsensä takaisin.

Kirjoittaja Eeva Kalli on Keskustan eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja Satakunnan hyvinvointialueen valtuuston varapuheenjohtaja