Auli Rytivaara: Työterveyshuollosta on paljon harhaluuloja
Blogi 19/2024 | Auli Rytivaara
Työterveyshuollon järjestämisvastuu on työnantajilla. Sen sisältöä ohjaa ja rajaa lainsäädäntö eli työterveyshuoltolaki ja asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä. Tämä takaa yhdenvertaiset palvelut työnantajan koko henkilökunnalle. Mikäli työterveyshuolto purettaisiin, lisäisi se eriarvoisuutta työpaikkojen sisällä ja välillä, kun säädännöllinen toimintaa ohjaava ja rajoittava tausta poistuisi.
Työterveyshuolto on oma erikoisalansa, jossa tunnetaan työpaikan olosuhteet ja työn terveydelliset riskit. Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikkaan. Työntekijöiden terveyden suojelu, työkyvyn ylläpitäminen ja tukeminen ovat toiminnan keskiössä. Toiminnan suunnittelu perustuu työpaikkaselvitykseen, jonka taustalla on työnantajan tekemä riskinarviointi. Työpaikan tarpeiden mukaisesti suunnitellaan työterveyshuollon sisältö. Työterveyshuollon toimintaa pitää jatkuvasti kehittää vastaamaan työelämän vaatimuksia.
Työterveyshuollon rahoituksesta liikkuu paljon väärää tietoa: veronmaksajat maksavat, valtio korvaa, Kela tukee? Kuitenkin palkansaajien työterveyshuollosta rahoittavat työnantajat noin 80 prosenttia ja työntekijät noin 20 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, jotka ovat luokkaa 900 miljoonaa vuodessa.
Tästä summasta Kela maksaa työnantajille korvauksia 50−60 prosenttia. Kela saa rahat korvauksiin työnantajien ja palkansaajien maksamista sairausvakuutusmaksuista. Valtio ei siis rahoita ollenkaan palkansaajien työterveyshuollon kustannuksia. Valtio rahoittaa ainoastaan jonkin verran yrittäjien työterveyshuoltoa.
Työterveyshuollon palveluiden verovähennysoikeus ei ole verotuki, vaan perustuu normaaleihin elinkeinoverotuksen sääntöihin. Yhteiskunta ei siis osallistu kuluihin sen enempää kuin esimerkiksi kaivurin hankintaan ja ravintolan sisustamiseen.
Edellä mainitun lisäksi työnantajat maksavat lähes 500 miljoonaa euroa terveydenhuollon palveluista, joita Kela ei korvaa. Tämä sisältää esimerkiksi sairaanhoidon palveluita, rokotuksia ja tukipalveluita, jotka eivät sisälly työterveyshuoltoon, vaan ovat terveydenhuoltoa, jolla työnantajat haluavat tukea työntekijöidensä työkykyisyyttä ja hyvinvointia.
Jos työterveyshuollon sääntely kumottaisiin, työnantajat järjestäisivät jatkossakin työntekijöilleen terveyspalveluita. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyssä työnantajat näkivät ehdottomasti tärkeimmäksi tavoitteeksi työntekijöiden työkykyisyyden ylläpitämisen ja tukemisen.
Työterveyshuollon loppumisen myötä sairausvakuutuksesta poistuisivat maksut, joilla nyt korvataan työterveyshuollon kustannuksia. Rahaa ei siirtyisi kanavoitavaksi esimerkiksi hyvinvointialueille. Eriarvoisuus kasvaisi työntekijöiden ja muun väestön kesken. Hoitojonot julkisissa palveluissa todennäköisesti kasvaisivat ja yhteiskunnan kustannukset nousisivat, kun työikäiset olisivat poissa työstä.
Kirjoittaja Auli Rytivaara on Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri
Kuva: EK, Robert Örthén