Aitoa valinnanvapautta myös erikoissairaanhoitoon

Palvelujen saatavuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta on parannettava. Tämä tarkoittaa sitä, että aito valinnanvapaus on ulotettava myös erikoissairaanhoitoon. Sairaalan valinnasta on tehtävä läpinäkyvämpää ja hoitojen saatavuudesta sekä hoitoon pääsyajoista on kerrottava avoimemmin. Jos jonot ja odotusajat erikoissairaanhoidon palveluihin ovat liian pitkiä, asiakkaalla on oltava mahdollisuus hakeutua hoitoon palveluseteliä hyödyntäen. 

Sairaalaa valitessaan asiakkaalla on oltava riittävästi ajantasaista tietoa, jonka avulla päätös on mahdollista tehdä. Tiedot jonotusajoista eri puolilla Suomea pitää olla helposti saatavilla sairaaloiden nettisivuilla. Esimerkiksi syövän hoidossa tämä on THL:n edellyttämä tapa informoida hoitoon pääsyn ajoista.  Viiveiden esiintuominen on ensiarvoisen tärkeää, sillä hoidon viivästymisellä voi olla ratkaiseva vaikutus syöpähoidon onnistumiseen.

Ajantasainen tilannetieto hoitojonoista ja -viiveistä auttaisi potilasta merkittävästi tutkimus- ja hoitopaikan valinnassa. Ihanteellisinta olisi, että jokainen sairaala ilmoittaisi THL:n ohjeiden mukaisesti kuukausittain, mikä on odotusaika erikoislääkärin vastaanotolle ja sen jälkeen hoidon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tämä loisi edellytyksiä todellisen valinnanvapauden toteutumiselle.

Hoitojonoja seurattava myös syövän hoidossa

Monissa kiireettömissä leikkauksissa, kuten kaihi- tai polvileikkauksissa, on hoitotakuuajat. Kunnat, joissa kyseiset potilasjonot venyvät, voivat hankkia ostopalveluina leikkauksia yksityisiltä toimijoilta. Syövän hoidossakin on jonoja, mutta niitä ei jostakin syystä seurata. Tämä johtaa siihen, ettei syövän hoidossa juuri käytetä ostopalveluita. Ei, vaikka nimenomaan syövän hoidossa oikea-aikaisella hoitoon pääsyllä on merkittävä vaikutus paranemisennusteeseen. Nopea hoitoon pääsy parantaa ennustetta ja pienentää kustannuksia silloin, kun syöpä todetaan ja hoidot aloitetaan aikaisemmin. Myös levinneen syövän hoito on usein mahdollista, vaikkakin haastavampaa ja huomattavasti kalliimpaa.

Äärimmäisen tärkeää olisi, että sote-uudistuksessa sekä kannustetaan ostopalveluiden käyttöön että annetaan mahdollisuus asiakas- tai palvelusetelin käyttämiseen myös erikoissairaanhoidon palveluissa, mikäli odotusajat kasvavat liian suuriksi.

Kokonaisvaltaisempaa ajattelua leikkaustoiminnan turvaamiseksi

Keskustelu siitä, saako yksityisellä puolella hoidettu potilas hakeutua julkiseen päivystykseen esimerkiksi leikkauksen komplikaatioiden takia, on täysin absurdi! Jos komplikaatioita tulee, potilas saattaa tarvita päivystyksen palveluita – riippumatta siitä, onko hän käynyt julkisella tai yksityisellä rahoituksella yksityisen sairaalan leikkauksessa. Kaikilla veronmaksajilla on perustuslaillinen oikeus julkiseen sairaanhoitoon, päivystys mukaan lukien.

Kapeakatseista on myös se, että valmisteilla olevassa leikkausasetuksessa asetetaan sairaalakohtaisia kiintiöitä leikkausmäärille. Jotta sairaala saa pitää leikkausoikeutensa, siellä on tehtävä tietty määrä leikkauksia tietyn ajan sisällä. Tosiasia on, että usein kirurgit työskentelevät sekä julkisella että yksityisellä puolella. Toisin sanoen samat kirurgit, jotka leikkaavat julkisissa sairaaloissa, leikkaavat myös yksityisellä sektorilla, varsinkin isommilla paikkakunnilla. Ei heidän ammattitaitonsa katoa rakennusta vaihtamalla.

Leikkauskiintiöiden vaikutusta kattavan ja riittävän leikkaustoiminnan jatkuvuudelle ei mielestäni katsota tarpeeksi kauaskantoisesti. Yksityisen leikkaustoiminnan jatkuvuuden turvaaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta potilaat pääsevät hoitoon silloin, kun he sitä tarvitsevat.

Kirjoittaja Ilpo Tolonen on Lääkäripalveluyritykset ry:n varapuheenjohtaja ja Docrates Syöpäsairaalan toimitusjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Hoiva&Terveys -blogissa 10.1.2019